Kuparipaja, Fiskars
1.10.2011-8.1.2012
Kun seppä ja valotaiteilija kohtaavat, metalli alkaa loistaa.
Työskentelymme lähtökohtana on ryhmän jäsenten eri alojen osaamisen hyödyntäminen ja yhteistyö yli ammatillisten ja materiaalisten rajojen. Työryhmämme nimi Rautarouvat tuli myös näyttelyn nimeksi, sillä se kuvaa parhaiten näyttelytöiden tekemisen lähtökohtaa. Nimi viittaa romurautaan, jota näkyy monessa työssä. Se viittaa myös materiaalien käyttämiseen ennakkoluulottomilla tavoilla, kuten posliinia ja valoa yhdistämällä.
Rautarouvat on myös asenne, se on pilke silmäkulmassa. Raudassa meitä kiehtoo materiaalin luomat kulttuuriset konnotaatiot ja niillä leikittely. Rauta mielletään maskuliiniseksi, lujaksi ja taipumattomaksi materiaaliksi. Mitä tapahtuu, kun se saa rinnalleen jotain siroa, kirkasta tai kevyttä? Joissain töissä feminiinisyys ja maskuliinisuus kohtaavat säkenöivällä tavalla, joissain sukupuoli jää arvoitukseksi ja joissain lähtökohtana on ollut materiaalin antama inspiraatio.
Nimi kertoo tekijäryhmästä, romurautaan rakastuneista naisista. Ryhmään kuuluvat seppä Kaisa Barbieri, keraamikko Nanna Bayer, valotaiteilija Tarja Ervasti, kuvataiteilija Hanne Horte ja media-alan ammattilainen Elina Laiho. Olemme kiertäneet Karjaalla Kuusakosken romuapajoilla ja haltioituneet upeista romuvuorista, mahtavista muodoista, ruostuneen raudan henkimästä ajan kulusta ja metallin voimasta.
